Työntekijähaastattelu Jouni Jetsonen

Vesirakennusalan moniosaajaa motivoi aina uuden oppiminen

Valmistuin ammattikoulusta puhelinasentajaksi vuonna 1981, mutta alan töitä en ole tehnyt päivääkään lukuun ottamatta kolme tuntia kestänyttä puhelinkaapelin vetoa järvenpohjaan. Valmistumisen jälkeen nuorena miehenä työskentelin eri tehtävissä hyvin erilaisilla toimialoilla mm. huoltoasemalla, kalankäsittelijänä – 400 kilon lipeäkalaerän valmistaminen jouluksi, paalaimen kanssa useana kesänä, kunnes enoni houkutteli minut Pohjavahvistus Oy:lle töihin. Tiesin yhtiön ennestään, koska isäni oli ollut kyseisessä yhtiössä töissä 60-luvulta 70-luvun alkuun saakka. Aloitin porarin työt vuonna 1986 Pohjavahvistus Oy:ssä, joka myöhemmin yrityskaupan yhteydessä siirtyi Terramare Oy:lle.

Olen enimmäkseen työskennellyt porarina ja panostajana kaikilla vedenalaiseen louhintatyöhön rakennetuilla poralautoillamme. Porarin ja panostajan työ on hyvin vaihtelevaa. Panostajan työssä vaaditaan lisäksi panostajan lupakirjaa, joka on nykyään voimassa viisi vuotta kerrallaan. Pohjoismaiden lisäksi olen työskennellyt louhintakohteissa Saksassa, Italiassa, Ranskassa, Englannissa ja Venäjällä. Pohjoisin kohde on sijainnut Jäämerellä, Norjan Hammerfestissä ja eteläisin Guineanlahdella, Päiväntasaajan Guineassa.

Porarin tärkein työtehtävä on porausyksikössä olevien useiden porausmittalaitteiden yhtäaikainen seuraaminen sekä näiden tietojen vertaaminen porauksen suorittaman porakangen toimintaan. Lisäksi porauksen paikannuksessa ja porauksen etenemisessä käytetään louhintatarkoitukseen räätälöityä tietokonesovellusta.

Panostaja on porarin tärkein työpari. Rei’än poraamisen jälkeen panostaja panostaa sen joko dynamiitilla tai emulsioräjähdeaineella. Panostajan työ on hyvin fyysistä ainakin silloin kun reiät panostetaan kappaledynamiitillä (räjähteellä), ja silloin hyvä fyysinen kunto on etu, koska askeleita lautalla voi tulla jopa kymmenen kilometriä. Kun kaikki reiät on panostettu, lautta siirretään kauemmaksi kentästä ja panostaja suorittaa räjäytyksen.
Satamassa ja kaupungeissa louhittaessa täytyy ottaa huomioon tärinärajoitukset. Tärinöitä mitataan säännöllisesti tärinämittareilla ja asiakas saa näistä aina raportit. Poratornit ovat kehittyneet teknisesti entistä luotettavimmiksi ja turvallisemmiksi. Samoin poralaitteiden aiheuttamaan meluun on kiinnitetty huomiota ja ne ovatkin kehittyneet entistä hiljaisemmiksi siitä kun aloitin urani porarina.

Koska kohteenamme olevien satamien satama-altaisssa tai meriväylillä ei aina ole tarvetta louhia kovaa merenpohjaa, olen muina aikoina päässyt toimimaan muilla aluksillamme mm. seppänä ruoppaajilla sekä kansimiehenä ruoppaajilla, proomuilla ja hinaajilla. Terramarella on oma korjaamo Loviisan kalustokeskuksessa , jossa olen viettänyt välillä pitkiäkin aikoja korjaamassa ja huoltamassa vesirakennusaluksiamme. Olen saanut pitkän työurani aikana nähdä yhtiön toimintoja monelta eri suunnalta ja se on motivoinut minua paljon henkilökohtaisesti. Tartun aina mielelläni uuteen työtehtävään, jos sitä minulle tarjotaan. Monipuolisuus ja vaihtelevuus ovat olleet ehdottomasti työnurani suola.

 Monipuolisuus ja vaihtelevuus ovat olleet ehdottomasti työurani suola.

Seuraavaksi olenkin menossa laiturityömaallemme, jossa tehdään liukuvalumenetelmällä betonisia laiturielementtejä paikan päällä. Toimenkuvani on olla tunkkarina, joka tarkoittaa, että tunkkauslautalla nostetaan 48 tunkkia ylöspäin sitä mukaa kun liukuvalaminen edistyy. Olen aikaisemmin ollut laiturityömaalla yleistyömiehenä tehden raudoitusta, timpurin aputöitä ja muita laiturin rakentamiseen liittyviä töitä.

Parasta työssäni monipuolisuuden ja vaihtelevuuden lisäksi on periodityön mahdollisuus. Periodityön pituus vaihtelee työmaan mukaan. Minulle on sopinut hyvin työrytmi, jossa tehdään kaksi viikkoa töitä ja sen jälkeen ollaan kaksi viikkoa vapaalla.