Göteborgin ruuhkasuman poistaja

Uusi Marieholm-tunneli rakennettiin joen ali harvinaista upotustekniikkaa käyttäen

Göteborgiin tarvittiin uusi Göta-joen alittava tunneli helpottamaan alati pahenevia liikenneruuhkia. Paikallinen Tingstad-tunneli mitoitettiin aikanaan 90 000 auton päiväliikenteelle, mutta tämä liikennemäärä ylittyi jo vuonna 1980. Tultaessa 2010-luvulle Tingstad-tunnelia käytti jo 120 000 autoa päivässä, ja sen rinnalle kaivattiin uutta tunnelia

Göteborgiin tarvittiin uusi Göta-joen alittava tunneli helpottamaan alati pahenevia liikenneruuhkia. Paikallinen Tingstad-tunneli mitoitettiin aikanaan 90 000 auton päiväliikenteelle, mutta tämä liikennemäärä ylittyi jo vuonna 1980. Tultaessa 2010-luvulle Tingstad-tunnelia käytti jo 120 000 autoa päivässä, ja sen rinnalle kaivattiin uutta tunnelia.   

Lopulta vuonna 2014 Tingstad-tunnelin viereen ryhdyttiin rakentamaan uutta, 500 metrin pituista Marieholms-tunnelia.Tähtäimessä oli itse asiassa kaksi tunneliputkea joihin tulisi kolme kaistaa, kumpaankin suuntaan.  

Monivuotinen urakka toteutettiin työyhteenliittymänä, jonka osakkaina olivat Terramaren ruotsalainen sisaryhtiö Boskalis Sweden AB ja Züblin Scandinavia AB.

Partnereilla selvä työjako 

Työpäällikkö Jouko Sederholm kuvailee, että työnjako urakassa meni siten että Züblinin vastuulla oli  tunnelielementtien valmistus, ja Terramare vastasi tunneliuran ruoppauksesta, hiekkatäytöistä tunnelin alle, sekä tunneliasennuksen jälkeisistä täyttötöistä. Joen alla työskentely on tietysti taitolaji:

– Ruoppaus- ja täyttötyöt piti toteuttaa hyvin kontrolloidusti ja pitää huolta ympäröivien alueiden stabiliteetista. Välillä piti myös joella kulkenut laivaliikenne pysäyttää, kertoo Sederholm. Urakkaan sisältyi ruoppaus- ja täyttötöitä yhteensä noin 440 000 m3.

– Tällaisia upotettuja tunneleita näkee kyllä Keski-Euroopassa, mutta Pohjoismaissa ne ovat harvinaisempia. Teknisesti tällainen tunneliprojekti on ehdottomasti sieltä haastavimmasta päästä.

Kaivuurajoitukset voimassa kesäkaudella

Työtä tehtiin pieteetillä senkin tähden, että vesistöä samentavia töitä ei saanut tehdä kuin marraskuun ja huhtikuun välisenä aikana. Oman haasteensa asettivat myös pilaantuneiden (mm. teollisuuden ja laivaliikenteen toiminnan aiheuttamien) sedimenttien kuoriminen ja poisto. Sedimenteille, joita oli kaikkiaan 20 200 kuutiota, oli erittäin vaikeaa löytää loppusijoituspaikka.

– Tämä ongelma ratkesi kun löysimme kumppaniksi paikallisen jätealan toimijan, ja perustimme pilaantuneille sedimenteille vastaanottopisteen ylävirtaan, toteaa Sederholm. 

Göta-joki sai piensatamat

Erikoislisänä projektissa toteutettiin joelle kaksi piensatamaa; tämän urakan yhteydessä kaivettiin 100 000 kuution edestä maata ja rakennettiin 700 metriä laituria. 

– Piensatamat tehtiin pisteeksi i:n päälle, ja Terramaren työt valmistuivat kesällä 2020, päättää Sederholm.

Kuuden ja puolen vuoden rakentamisen jälkeen Marieholm-tunneli avattiin liikenteelle joulukuussa 2020. Marieholm tarjoaa uuden päivittäisen väyläyhteyden 90 000 autolle, ja tuo huomattavaa helpotusta kaupungin ruuhkatilanteeseen.